Islamilaisen puolueen perustamista on seurattu huolestuneena mm. sen vuoksi että uskonnollisten vähemmistöjen (siinä missä muidenkin vähemmistöjen) toivotaan osallistuvan “yleispolitiikkaan” sekaisin samoissa puolueissa valtaväestön kanssa eikä eristäytyvän omia etujaan ajamaan. Islamilaisesta puolueesta ei varsinaista vaaraa onneksi ole, eikä myöskään yhteiskuntaa alati uhkaavia hamppu-, eläintenvapautus-, piraatti- ja joogalentopuolueita ole juuri tarvinnut pelätä.
Näitä vääristymiä torjuessa on ilmeisesti jäänyt huomaamatta se, että Suomessa on myös eräs niin huonosti integroitunut vähemmistö että se tarvitsee oman poliittisen siipensä: ruotsinkieliset. RKP on valtakunnallisen politiikan virallisena vähemmistöpuolueena onnistunut näyttäytymään kaikkien vähemmistöjen sankarina, mutta hallitsemissaan kunnissa se pitää aivan samanlaista hirmuvaltaa kuin Keskusta omissaan – vailla ajatustakaan siitä että toimittaisiin “kaikkien kuntalaisten parhaaksi”.
Ruotsinkielisiä on suomalaisista yhä pienempi osuus ja he osaavat yhä paremmin suomea, mutta haitallisesta kielipolitiikasta ei tingitä – ja jos tingitään, jotain on saatava myös vastineeksi. Edes kiusaksi. RKP:n kaltaisella puolueella ei ole mitään mahdollisuuksia toimia koherentisti kansalaisten hyväksi koska sillä ei ole mitään koherenttia poliittista näkemystä.
Hulluinta on että kaikesta tästä huolimatta aivan järkevistäkin ruotsinkielisistä noin puolet ilmeisesti äänestää RKP:tä (tähän joukkoon kuuluu sivumennen sanoen myös eräs tämän blogin ei-ruotsinkielinen lukija jonka häpeä on hänen omansa). Mitä Nils Torvalds tekee RKP:n varapuheenjohtajana? Mitä Jörn Donner teki RKP:n kansanedustajana? Mitä voi ajatella suomalaisesta puolueesta joka jakaa vuosittain puoluekokouksessaan Freudenthal-mitaleita?
Työväenluokan (nykyään ehkä ennemminkin työttömän luokan) puolestapuhujat ovat tottuneet toivomaan että Itä-Helsingin lähiöistä mahdollisimman harva äänestäisi Perussuomalaisia ettei tarvitsisi hävetä niin paljoa. Tämän lisäksi toivon itse että loputkin ruotsinkieliset liittyisivät poliittiseen toimintaan samoissa instituutioissa muiden suomalaisten kanssa. Se että näin ei ole tapahtunut leimaa ruotsinkielisyyttä negatiivisesti, aivan turhaan.
