Olla – olento
Uskoa – uskonto
Lieneekö muita tällaisia muotoja kuin vanhoista kieliopeista tutut ulkotulento ja muuntunut (kai?) ulkoeronto yms? Soisi olevan!

Bubbling under: käsittää! Siis niinku käsi ttää??!!? Käsittää siis niinku käsi käsittää! Tajuuks?

pudota – pudottaa – pudottautua
antaa – ??? – antautua

Effective way? Or malarkey?

Minua tällä hetkellä vähiten miellyttävä suomessa omaperäinen itsenäisenä lekseeminä esiintymätön mutta yhdyssanan määriteosana tavallinen nominaalinen vartalo (eli prefiksimäinen aines) (Iso Suomen Kielioppi) on huippu-. Huippuosaaja, huipputasoinen, huippuyliopisto jne jne samoin yms.

Ärsyttävä asia: Iso Suomen Kielioppi on kokonaan netissä ilmaiseksi vaikka omistan sen paperilla.

Tieto: ei se ole oikeasti ärsyttävää vaan hyvä asia.

Edit: tai onhan huippu myös itsenäinen lekseemi, mutta ajattelin että se on eri kuin tuo huippu-prefiksi. Mutta eihän se niin taida ollakaan.

Lapsuudessani enemmän tai vähemmän kaikki pojat pelasivat tietokonepelejä, lukivat sarjakuvia ja keskustelivat erilaisista mielikuvitusmaailmoista. Suurin osa pojista alkaa aikuistuessaan väheksyä ja ehkä häpeillä tällaista taustaa – toiset haluavat edetä sen kontekstissa yhä pidemmälle. Se laajenee usein fantasiaromaanien kautta kirjallisuuteen yleensä, peleistä tietokoneiluun, ehkä elektroniikan kanssa askartelemiseen, matematiikkaan, fysiikkaan jne.

Jos aikuistunut nörtti kertoo ei-nörtille katsovansa Buffya, tämä kysyy kuka sarjan naisnäyttelijöistä näyttää niin hyvältä että sarjaa kannattaa katsoa (true story).

Nörtit jakavat kulttuuripiirin lisäksi tietynlaisen eetoksen, jonka tunnistaessaan tietää olevansa jossain mielessä omiensa keskuudessa. Nörtit arvioidaan (tai on joskus arvioitu) niin monen ihmisen taholta häviäjiksi ja epäviileiksi että heitä ei kiinnosta tehdä sellaisia arvioita toisista.

Teen seuraavaksi pienen testin siitä millaisia kulttuuriyksityiskohtia omasta lapsuudestani jaan tämän blogin lukijoiden kanssa. Seuraa musiikkinäytteitä viidestä pelistä – kokeile tunnistaa! Voi käydä kommaa!

1 (alkumusiikki)

1 (valikkomusiikki)

2

3

4

5

Viimeinen on eniten oldskool; sen waveform näyttää tältä:

[Tämä kirjoitus sijaitsi ennen toisaalta – kommentit jäivät matkan varrelle. Muistaakseni melkein kaikki arvattiin oikein.]

Teemu Mäki totesi osuvasti lehdessä että Aalto-yliopistoa ei ole mitään järkeä kutsua innovaatioyliopistoksi koska yliopistossa innovoidaan joka tapauksessa. Vai onko kutsumatavassa sittenkin syvempi merkitys? Helsingin Yliopiston ei ehkä tarvitse edes teeskennellä innovoivansa kun meillä on tuolla Espoossa se innovaatiopaikka. Jäljelle jää sentään opiskelun ja opettamisen teeskentely.

Olitteko muuten tietoisia siitä, että suomeen on rantautunut ikonisuus/intensiivisyys/kvantiteetti/tyypillisyysreduplikaatio (tästä jollekin väitöskirja-aihe)? Ensimmäiset havainnot ovat noin kymmenen vuoden takaa.

“No mä söin jotain ennen koulua mut en oo syöny vielä ruokaruokaa.”

“No ei se seitsemän aamulla nyt aikaisin-aikaisin oo.”

Hauskin tällainen reduplikaatio on “oikeasti-oikeasti”.

Painostin opettajaa siitä että ovatko “joo joo” ja “hyvä hyvä” periaatteessa reduplikaatiota, ja kuulemma ne periaatteessa ovat. Tavallaan “vitun vittu”, “saatanan saatana” yms. ovat sitä myös, joskin ei morfologian kannalta yhtä selvästi.

edit: Tarkemmin ajatellen pitäisi varmaan vaatia “oikealta” reduplikaatiolta sitä että se mielletään yhdeksi sanaksi. Näppituntumalta sanoisin että “hyvä hyvä” usein täyttää tämän ehdon, “joo joo” vähän harvemmin ja “vitun vittu” aika harvoin. “Pikku pikku bikinit” -tyyppistä toistoa on tietysti aina ollut, mutta sitä ei varmaan voi kutsua reduplikaatioksi.

Aseharrastuksen puolestapuhujien mukaan käsiaseiden saatavuuden rajoittaminen aiheuttaisi vain sen, että seuraava kouluammuskelu tapahtuu laittomalla ysimillisellä laillisen kakskakkosen sijasta. Mihin tällainen oletus perustuu? Suomessa on laillisia aseita paljon, mutta niistä pidetään aika tarkkaa huolta. Jos aseluvan haltijalta varastetaan ase riittämättömien turvakeinojen takia, aseluvat viedään eikä uusia saa. Laittomiakin aseita on, mutta mistä sellaisen löytää? Erityisesti: mistä epäsosiaalinen amisnyhverö Kauhajoelta sellaisen löytää? Odotamme Nyt-liitteen tai Imagen gonzoartikkelia aiheesta.

Kuten yleisesti tiedetään, yksi suomalainen vastaa kymmentä venäläistä. Se ei kuitenkaan viime kädessä (onko tämä yhdyssana? vrt. viimeisessä kädessä) riitä, sillä yhtä suomalaista kohti on noin 26 ja kolme neljäsosaa venäläistä. Mutta vuonna 1992 heitä oli 29 ja kolme neljäsosaa. Kolmesta on siis jo päästy – hyvä Suomi! Ja Venäjä, sillä se on urakalla vähentänyt omaa väkilukuaan, ei tosin ilmeisesti tarkoituksella. 16 vuoden aikana 6 ja puoli miljoonaa miinusta, reilusti yhden Suomen verran. Ei talvisodassakaan tullut näin selvää jälkeä.

Mielenkiintoinen juttu sekin, että Venäjällä on pula miehistä (kuolevat viinaan, väkivaltaan, itsemurhiin ja huonoihin elintapoihin) ja Kiinassa taas naisista (tunnetut syyt). Näiden kahden maan väleissä luulisi olevan tulevaisuudessa paljon kitkaa, mutta ehkä ne muodostavatkin kansainvälisen rakkauden valtaväylän.

Näistä asioista voisi vielä sanoa yhtä ja toista mutta pitäisi tehdä jotain muuta, ihan tyhmää. Ai niin, ja toivottavasti kaikki ovat huomanneet kuinka toteen lausahdukseni maailmantaloudesta tulevat. Tämän hetken lausahdus: ei olla vielä puolessavälissä. Ehkä neljäsosavälissä.